torstai 4. elokuuta 2011

Askeleen päässä elämän pituisesta matkasta


 Koko kesän on ollut sellainen olo, että universumi yrittää vihjailla minulle jotain. Tuntuu, että se yrittää kuiskailla, ettei elämä ole vain tässä, vaan jokin muutos odottaa toteuttajaansa seuraavassa mutkassa. Se nakkelee matkani varrelle ihmisiä ja asioita, joiden tehtävänä tuntuu olevan rohkaista minua ottamaan seuraavan askeleen kohti loppuelämääni. Polkua en osaa vielä valita, eikä määränpäästä ole hajuakaan, mutta askelia tulisi ottaa.



Tein keväällä itselleni aarrekartan. Siis sellaisen, johon kerätään asioita liikaa ajattelematta kaikenlaisia haaveita ja tulevaisuuden kuvia esimerkiksi lehdistä kuvia leikkamalla. (Suosittelen lämpimästi ihan kaikille, etenkin niille, joilla edes hetkittäin on sellainen olo, ettei oikein tiedä mitä haluaa..) Asetin karttani työhuoneen seinälle muistuttamaan minua siitä, että on haaveita ja unelmia. On jotain mitä haluaa ja jotain mistä unelmoida.

Kartastani löytyi rutkasti vihreää voimaa, terveellisiä asioita, puhtautta ja luontoa. Kasveja, valkoista lunta ja harmoniaa.




Karttani myös pursusi ihania, värikkäitä ihmisiä ja asioita: purkkeja ja purnukoita, nappeja ja  lankakeriä, lapsia, kangaspuita, kaukomaita ja kangasmyttyjä, kahvilan hyllyjä, maustepurkkeja ja sukkahousuja.





Kaaosmaisesta kuvailustani huolimatta karttani näytti oikein harmoniselta (harmonisemmalta kuin mikään aiemmin tehty karttani) ja siinä tuntui olevan selvä suunta. En aivan vain saanut silloin, enkä vieläkään, kiinni siitä langan pätkästä, joka lopulta selvittää koko sekavan vyyhdin. Luulen, että karttani on avain oikean polun löytymiseen. Kun vain osaisin tulkita sitä oikein.






Otin tänään pienen, tai suuren, tai no ainakin yhden askeleen kohti vihreyttä ja puhtautta. Vaihdoin perheemme makkara- ja einespainotteisen kesäruokavalion syksyisen luomuiseen puhtaaseen kasvispainotteiseen vaihtoehtoon.  Siivosin ja järjestin myös meidän kaaoseteisen. Puhdistuminen ja rauhoittuminen. Kynttilöiden sytytys ja sadonkorjuu. Sauna, perhe, lapset, rakkaus ja luovuus. Sitä nyt. Sitä tarvitsen nyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti