Onneksi on maanantai!

En tiedä muista, mutta mulla ainakin arki helpottaa elämää. Tämmöisessä sen seitsemän veljen taloudessa viikonloput tuntuvat kestävän ikuisuuden, mukuloita kuskaillaan ees sun taas koko pyhät, ruokaa saa laittaa aamusta iltaan ja metelitaso on ajoittain kestämätön. Myös tässä nimenomaisessa pääkoppatilanteessa tuo toisen puoliskon näkeminen kokonaiset kaksi päivää tauotta kiristää kauluksen kohdalta ikävästi.

Ja nyt maanantaiaamuna, kun kaikki katoaa töihinsä ja kouluihinsa ja pikukirpuset tuijottaa muumeja töllöstä, ihanan levollinen rauha valtaa hetkeksi. Ja ihan kohta, kun saa kahvit juotua ja tuiki tärkeän terapeuttiset bloggaukset valmiiksi, voi sit siivota viikonlopun roinat alta pois ennen ku ensimmäiset jo kahden tunnin päästä tulee kotiin.

Babyblues-sarjiksessa joskus se pikkupoika kysy äitiltään, et "..onko koululaitos joku äitien keksimä salainen projekti, jolla saadaan lapset pois jaloista muutamaksi tunniksi päivässä?". "On se, projekti mielenterveys." äiti vastasi. Ihan niin, ihan niin!