Vähänkö taas ketuttaa eli älä lue jos toivot rentoa lomalukemista

Salakavalasti meidän mahatauti vietti hiljaiseloa muutaman päivän, mutta viime yönä taas juostiin vessassa, ei oksennettu, mutta.. you know. Ja lakanapyykkiä saatiin entisten jatkoksi. KÄÄÄK, kylppäri täyttyy uhkaavasti! Että se siitä lomailusta sitten ja tämän iltaisista kivoista tyttöjen illoista (joihin mut oltiin kutsuttu arjen tappaminen mielessä). Onneksi kuitenkin, tai miten sen nyt ottaa tämän juoksun ja melskeen keskellä, tänään kaikilla perheenjäsenillä oli taas hyvä vointi (onko kiittäminen maitohappobakteeridrinkkejä vai menikö se nyt oikeesti ohi tää tauti?) ja karkinnälkäiset pikutrullit pääsi kierteleen ovia. Katotaan sitten joko taas illalla oksennetaan suklaamunia...hohhoi.

Myös esikoisen koulunkäyntiin liittyvät vaihtoehdot näyttää taas supistuvan nollaan ja taistelu tuulimyllyistä jatkuu: sain sähköisen viestin (vaikka mulle nimenomaan luvattiin soittaa!), jossa kerrottiin, että matikkaluokka on täynnä, eikä sinne ole mahdollista ottaa lasta enää tässä vaiheessa. (Kun omaa tyhmyyttämme emme väkisin pakottaneet lasta vaihtamaan lähikoulua ja kaikkia tuttuja kuvioita viime syksynä). Myöskään oman koulun viitoselle ei ole mahdollista siirtyä, (vihjailuista sain käsityksen, että luokka on täynnä levottomia lapsia, ja mietin heti, et mistähän sekin johtuu), eikä myöskään viitosen musiikkiluokalle ole mahdollista siirtyä, koska musiikin teoriassa on menty jo niin paljon eteenpäin. Että sepä sitten niistä vaihtoehdoista.  Viestissä luvattiin ensi syksynä etsiä pojalle "enemmän ylöspäin eriyttävää materiaalia".( Ja mie sit mietin, et niin, materiaalia, joita voi sitten lätkiä siihen poitsun nenän eteen, et tee siitä. Kuulin nimittäin, että ihan yleistiedon aineetkin opetetaan Esikoisen luokassa tyyliin: lukekaa kappale kirjasta ja tehkää sit tehtävät.. open sit seikkailessa tietokoneella vieressä.. pedagogina ja äitinä mietin vaan, että voi kiesus, maksetaanko sille oikeesti palkkaakin tuosta!) Ja sitten viestissä kuitenkin muistutettiin (ihan varmuuden varalta, jos ei vielä tullu tarpeeksi paha mieli,) "että jos poika luokallamme jatkaa ensi syksynä, pitää käytöksen parantua".  (Siis käytöksen, johon liittyy esimerkiksi puhuminen tunnilla tai ajoittaiset kahnaukset välitunnilla. Kamalaa.) Ja ai että, kylläpä houkuttelee tuo ensi syksy taas. Ja sit vielä opettaja hienovaraisesti vihjaisi, että "voitte myös kysellä muista kouluista, jos sinne pääsisi yhden luokan ylemmäs". Että tervemenoa vaan!

Että sanotaanko nyt vaikka nätisti yhteenvetona, että meinaa vähän ketuttaa! Ja lisäksi, että tuo Rovaniemelle muutto steinerkouluineen tuntuu aika houkuttelevalta taas! Miten sitä sais puhuttua ympäri tuon toisen puoliskon ajatukseen??? Mie oisin nimittäin NIIIIIN valmis!

Mutta jospa tämä tästä vielä iloksi muuttuu. Ehkäpä tää vit.. siis ketutus tästä ajan kans laimenee, ehkäpä me vielä päästään Rovaniemelle, tai ehkäpä me perustetaan vaikka tänne oma steinerkoulu. Ehkäpä mahatauti tokenee ja mie lähenki sitä uhmaten illanviettoon, tai ehkäpä mie löydän jostain kivenkolosta vielä uuden näkökulman tähänkin asiaan ja elämä taas voittaa ja risukasakin saa osansa auringosta. Ehkä, kuhan tää kettu vaan ensin katoais takaisin sinne koloonsa mistä on tullutkin.