Edelliseen postaukseen viitaten, tulin toisiin ajatuksiin, eli jatkan puhumista. Kiitos siitä muutamalle ihanalle kannustajalle. Tässä sen taas näkee miten valtavan suuri merkitys muutamalla sanalla on. Niillä voi joko lannistaa ja tuhota tai kannustaa ja parantaa.
Kokeilkaapa vaikka joskus huviksenne keskustelua, jossa
- toinen ehdottaa toiselle jotain, ihan mitä vaan, vaikka
"Mennäänkö ulos?"
- ja toinen vastaa kaikkeen, että JOO, ... ja jatkaa ideointia, ja toinen taas jatkaa jne. eli esim.
"Joo, mennään vaan, ja kävellään tosi kauas. "
"Joo, vaikka kaupunkiin asti."
"Joo, ja mennään sit kahville."
"Joo, ja vaikka kirpparille."
"Joo, ja sit voitas lähtee vaikka lomallekin."
"Joo, Karibialle."
"Joo!!!"
- sitten kokeile, kun ehdotukseen vastaa seuraavaksi että JOO, MUTTA.., esim.
"Joo, mennään vaan, mutta myöhemmin."
"Okei."
- ja lopuksi niin, että toisen ehdotuksiin vastataan aina että EI.
"Ei."
"... "
Tällä konstilla nimittäin huomaa sen, kuinka valtavan pitkälle päästään, kun ajattelee positiivisesti ja innostuu / innostaa muita. Ja sitten huomaa sen, kuinka paljon kaikkea ihanaa menee ohi korvien, jos aina sanoo, että EI. Ja kuinka se lopettaa kaiken keskustelun alkuunsa. Ja senkin, kuinka paljon mukavampi on kuulla ei:n sijaan kyllä, vaikka lopputulos olisikin sama. Ainakin lasten kanssa toimiessa, tän vois useammin muistaa.. Positiivisuus rulettaa!
Muuten, talokaupoissa kuhisee.. kirjoitan myöhemmin, miten hommat edistyy.. ja mihin päätöksiin me lopulta päästään. Hyvä puolihan tässä on se, että pahimmassa mahdollisessa tapauksessa elämä jatkuu ihan samoin kuin nytkin, eli ei mitään menetettävää. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti