keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Peruskouluahdistuspurkaus!

Onkohan meille sattunut joku maailmankaikkeuden surkein opettaja ja koulu meidän esikoiselle vai onko tää koulussaolo oikeesti näin kamalaa? Mie yritän parhaani mukaan suodattaa kohta kymmenen veen jutuista sellasta opeänkyrää ja ajatella asioita objektiiisesti mutta ei helevetti, se ei enää onnistu.

Tänään se raukka tuli kotiin koulusta pyörtymisvalmiudessa, kamalassa kuumeessa ja kurkku tulessa, kun ope oli sanonut huonovointisuutta valittaneelle, että yritähän pysyä hengissä vielä pari tuntia. Viime viikolla se tuli kotiin kaksi kertaa isompien hakkausten jälkeen eikä kukaan ole minuun ollut yhä vieläkään yhteydessä koululta, vaikka jo rehtorille olen asiasta viestiä jättänyt. Lääkärikäynnin seurauksena myöhästyneelle pojalle ope oli mukavasti huikannu, että "sun ei tarvi tulla kun paikalle, niin on heti kauheaa"  kun lapsi oli omien sanojensa mukaan kävellyt luokkaan ja istunut paikalleen. Kiva. Ja lista jatkuis vaikka kuinka...

Ja sitten meille annetaan kaikessa hienovaraisuudessa ymmärtää, että pojassa on kai jotain vikaa kun ei meinaa sopeutua. Ja että diagnooseja olisi varmaan syytä hankkia koko liuta että saatais se erityisluokalle. Ja että tukitoimia olisi kyllä syytä lisätä. Ja siis oppilaalle, jolla on paljon kavereita, saa täydet kaikista kokeista, laskee huvikseen matikkaa, rakastaa liikuntaa ja musiikkia, on ulospäin suuntautunut, iloinen ja erittäin aktiivinen vesseli.. Just. Tuetaankohan tässä tukitoimilla nyt lasta vai opettajaa?

Voi kiesus! Nyt purkaudun tästä täysillä. Kun ollaan kuskattu lasta perheneuvolan terapeuteilla ja lääkäreissä, jotka kaikki sanoo just sitä, minkä me ollaan aina tiedetty: ettei  siinä mitään vikaa ole, se ei vain sovi sinne koulun muottiin. Ja suoraan sanoen (ja tää on mun ihan oma lisäys): sillä on niin PASKA ope! 

Toivottavasti päästäisiin pian pohjolaan, siellä olisi sellainen ihana pieni steinerkoulu täynnänsä opettajia jotka oikeasti välittää sekä työstään että lapsista joiden kanssa siellä työskennellään. Alkaa nimittäin olemaan kiltisti sanottuna mitta täynnä! Nyt riitti!



2 kommenttia:

  1. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä.
    Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus,
    yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. ) (Opetushallitus. 2010. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset. Opetushallitus. Pdf-tiedosto. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/127373_Perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiden_muutokset_291010.pdf)

    Turvallisessa koulussa koulun henkilökunta ja koti tekevät yhteistyötä toisiaan kunnioittaen. Kodin ja koulun yhteistyö ei saa olla riippuvainen opettajan persoonallisuudesta tai aktiivisuudesta, vaan se on kotien oikeus ja samalla opettajan velvollisuus. (Salovaara, R. & Honkanen, T. 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. Jyväskylä: PS-kustannus.)

    Tossa muutamia juttuja, joihin oon törmänny tota opparia vääntäessä.Ei taija ihan noi jutut olla sielä koulussa hallussa?! :D

    VastaaPoista
  2. Kiitos kiitos muistutuksesta, että oikeuksia tosiaan on. Välillä tuntuu niin toivottomalta. Itsekin väänsin jokin vuosi sitten opinnäytetyön lapsen oikeuksista ja koulumaailmassa kyllä törmää jatkuvasti sellaisiin seiniin, mitä ei toivoisi olevan enään olemassakaan.

    Toivottavasti saadaan meidänkin kouluun kunnon meininki. Taistelu jatkuu kunhan tällä hetkellä kuumeilusta oksenteluksi vaihtunut sairaus saadaan täällä kotirintamalla kuosiin. huoh.

    :)

    VastaaPoista