Sunnuntain saldona riepuja ja runoja

Koko sunnuntai venyttiin vällyjen alla sohvan nurkassa. Poikaset, niin isot kuin pienetkin, lisäsivät venyilyyn kyllä vielä aimo annoksen jalkapalloa, pelaten ja katsoen. Niin kuin aina. Mie virkkasin ja neuloin sormet sauhuten (kuten aina). Tuloksena sain vinon pinon ylpeitä tiskirättejä myyjäispöytään. Nam, mitä värejä!

Esikoinen väsäili meidän iloksi ihanan vinksahtaneita runoja merimiehistä, jotka tässä runoilijan luvalla julkaistaan. Mie mietiskelin, että miten sitä sais itelle takaisin tuon lasten konstailemattoman luovuuden ja innostuksen? Ihan huippujuttuja, vai mitä tuumaatte?

Runo 1:

"Olipa kerran merimies, jolla oli ruori
ja perämies, joka perunoita kuori.
Mutta kapteenin päälle kakkasi lokki
mutta juuri syömään kutsui kokki.
Sitten he löysivät hiekkaa,
mutta joku näytteli miekkaa.
L.N.

Runo 2:

"Olipa kerran merimies, joka kaloja tonki
mutta häneltä puuttui onki.
Meressä ui kalat,
mutta niiltä puuttui jalat.
Löytyi vedestä levä,
mutta kaloilla on evä."
L.N.


Runoja ja riepuja, ei ihan turha sunnuntai ollut. Venyilyssä on taikaa.