Mie sain viimein itteäni niskasta kiinni ja neuloin valmiiksi kietaisuhuivin, joka on puikoillaan seisten kummitellut mua jo ihan liian pitkään.
Nyt se on valmis, ja ihanan lämmin ja mukava. Toivottavasti ystävä ihastuu.
Jatkossa mie voisin tehdä vastaavaa vaikkapa puolet paksummasta langasta puolet paksummilla puikoilla. Meinas järki lähteä kaikkien aina vain samana jatkuvien silmukkarivistöjen kans. Työ tuntui kestävän ikuisuuksia ja ikuisuuksia. Tämän vuoksi teen kai aina pipoja ja muita pieniä asioita. Mie en jaksa keskittyä näin pitkiin juttuihin, tarvin vaihtelua. Vaikka kai tämänkin voi ottaa elämänkoulun oppituntina: kärsivällisyys koetuksella, pitkäjänteisyyttä ja pysähtymistä, sitä tarvii. :)
Jos joku haluaa opiskella kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, tai on luonnostaan sellainen, niin tässäpä sekavaiset ohjeet omasta päästä. Lankana oli siis 7veljestä, pitkät puikot nro 4,5. Kuotaan vaan pitkäksi pötköksi kunnes kietoutuu kaks kertaa kaulan ympäri ja sitten ommellaan yhellä saumalla putkiloksi. Silmukoita oli kai 60 ja kudotaan joustoneulosta, 4 oikein, 4 nurin koko hommeli. Ja sit päätellään silmukat, ommellaan sauma kiinni ja viimeistellään. Mie virkkasin rapuvirkkauksella vielä tuommosen reunan tummemmalla langalla. Toi vähän särmää. That's all folks!
Toimiiko sun kommenttilaatikko ollenkaan? Oon pari kertaa yrittänyt jättää viestin :)
VastaaPoistaVärikästä syksyä!
Hei Mirja!
VastaaPoistaNyt toimi näköjään. Ihanaa! :)
Täytyy kirjotella ne kirjaimet sinne laatikkoon, ilman niitä ei ainakaan toimi. Toivottavasti toimii jatkossakin, mahtavaa tietää vähän, että ketäs täällä käy. Huippua!
Värikästä syksyä sinnekin!
Hei taas Mirja!
VastaaPoistaKiitos kun kerroit ettei kommenttilaatikko tahdo toimia. Nyt vasta tajusin tarkistaa asetuksia, ja siellähän oli pallurat ihan väärillä kohdilla, eikä kommentteja ole voinut jättää juuri kukaan. Nyt kuitenkin pitäis toimia. :)