Iso P:n ja poikasten mökkireissun vielä jatkuttua tänään ajattelin, että saisin vähän siivottua kaaostaloa ja selvitettyä lohduttoman suureksi kasvanutta pyykkivuorta. Luulo ei näköjään todella ole tiedon väärti ja huomaan vuoren pienentenyneen vain säälittävän vähän. Sain sentään puhtaita rääsyjä viikkailtua koppiinsa, ettei tarvitse ötököiden kulkea alasti (vaikkei se niiden maailmassa taitaisi mitään haitatakaan).
Siivousinspiraation sijaan olenkin sitten huomannut kahvittelevani yksinäni ja kaksinanikin pitkin päivää varoen tarkasti kaikenlaisia rättejä ja imureita. Olen käyttänyt siivoukselta jääneen kallisarvoisen ajan hyvin ja mm. askarrellutpaskarrellut kaikkea ihanaa (kuten kuvassa näkyvän kodin sydämen) ja eilisen lankakauppareissun innoittamana aloitellut ja jo lopetellutkin kaikenlaisia hauskoja juttuja.
 |
| Tervetuloa kotiin öttiäiset, mutta ei ihan vielä. :) |
Sain yhden pikkaraisen vauvan pipon virkattua ystävän ihanaiselle pikkumummolle jo valmiiksi (lasten pipot on muuten mun ykköskäsityöintohimo muunmuassa siksi, että ne on niin pikkaraisia ja tulee siis valmiiksi nopeasti, eikä ne tarvi toista paria, mitä lie kertookaan tämä mun luonteesta.. ?). Ja tekeillä olis vielä tuon pikkumummon isosiskolle pipolainen.
Lankakaupasta tarttui matkaan vielä lankojen lisäksi iso alepussillinen ihanan värisiä matonkuteita, jotka jää vielä toistaiseksi odottelemaan tulevaa muotoaan.. tulisikohan niistä virkkaamalla hauska matto, kori vai kassi..?
 |
| Väriterapiaa | |
Niin, ihan selvästi tämä näköjään taas osoittaa, kuinka kamalan turhanpäiväistä jatkuva siivouspuunaus-intoilu on. Sen ajan sai kulumaan paljon paremmin ja kauniimmin näin. Siivotaan sitten taas huomenna. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti